Tilastotietoa epävakaasta persoonallisuushäiriöstä

Monet ihmiset ovat hämmentyneitä ja musertuneita saadessaan epävakaan persoonallisuushäiriön  diagnoosin. Tilastotietojen selvittäminen persoonallisuushäiriöstä voivat rohkaista sinua etsimään itsellesi apua. Tässä joitakin tärkeimpiä epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyviä faktoja ja lukuja.

Epävakaan persoonallisuushäiriön yleisyys

Epävakaa persoonallisuushäiriö on paljon yleisempi, kuin ehkä kuvittelet. Monet persoonallisuushäiriöt ovat saaneet laajaa mediahuomiota (esimerkiksi valtamediassa on puhuttu paljon ”autismiepidemiasta”), mutta epävakaa persoonallisuushäiriö on jäänyt suhteellisen tuntemattomaksi. Tutkijat kuitenkin arvioivat, että noin 1.4 %:lla väestöstä on epävakaa persoonallisuushäiriö, mikä tarkoittaa yhtä henkilöä per 150 ihmistä (mikä on yhtä paljon kuin nykyiset arviot autismin esiintyvyydestä).

Sukupuolen vaikutus epävakaan persoonallisuushäiriön esiintymiseen

Naisilla epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi on huomattavasti yleisempi kuin miehillä. Itse asiassa, noin 75 % diagnoosin saaneista on naisia (eli yhtä diagnoosin saanutta miestä kohti löytyy kolme diagnoosin saanutta naista). Tutkijat eivät tiedä syytä sukupuolierolle – voi olla, että naiset ovat alttiimpia sairastumaan epävakaaseen persoonallisuushäiriöön kuin miehet, tai ehkä epävakaan persoonallisuushäiriön diagnosoimisessa on ongelmia (miehillä, joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö, annetaankin traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi).

Itsemurhatilastot

Huolestuttavimmat epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyvät tilastotiedot löytyvät itsemurhatilastoista. Noin 70 %:ia epävakaista henkilöistä tekevät ainakin yhden itsemurhayrityksen elämänsä aikana. 8 – 10 %:ia epävakaan persoonallisuushäiriön omaavista henkilöistä toteuttavat itsemurhan, ja luku on enemmän kuin 50-kertainen verrattuna normaaliväestöön.

Paranemisennuste

Hyvä uutinen on, että vaikka epävakaa persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyshäiriö, se ei missään nimessä merkitse elinkautista tuomiota. Tutkimukset osoittavat, että epävakaan persoonallisuushäiriön ennuste ei todellisuudessa ole niin huono kuin on ajateltu. Melkein puolet ihmisistä, joilla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö, eivät täytä diagnostisia kriteerejä enää kahden vuoden jälkeen. Kymmenen vuotta myöhemmin 88 %:ia diagnosoiduista henkilöistä eivät enää täytä diagnostisia kriteerejä.

Suomennettu artikkelista: Kristalyn Salters-Pedneault (PhD), “Borderline Personality Disorder Statistics. BPD by the Numbers.” Julkaistu 2.7.2010. Luettu internet-osoitteessa:   http://bpd.about.com/od/understandingbpd/a/bpdstats.htm [16.1.2012)

Epävakaa persoonallisuushäiriö lyhyesti

…Epävakaa persoonallisuushäiriö (rajatilapersoonallisuus, tunne-elämän epävakaus, engl. borderline personality disorder) on vakava mielenhäiriö, jonka keskeisiä oireita ovat epävakaa tunne-elämä, vaikeus säädellä käyttäytymistä ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin. Siitä kärsii noin 0.6 % koko väestöstä ja psykiatrisista avohoitopotilaista noin 11 %:ia

…Kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä (ICD-10) epävakaan persoonallisuushäiriön koodi on F60.3

…Epävakaa persoonallisuushäiriö jaetaan edelleen kahteen alatyyppiin: F60.30 Impulsiivinen tyyppi ja F60.31 Rajatilatyyppi

…Persoonallisuuden epävakaus johtaa usein itsemurhayrityksiin, ja kuolleisuus on 10 %:n luokkaa

…Muiden persoonallisuushäiriöiden tapaan ensimmäiset merkit tunne-elämän epävakaudesta esiintyvät jo lapsuudessa tai teini-iässä – persoonallisuushäiriöille on tyypillistä jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen

…Epävakaan persoonallisuushäiriön oireita ovat tunteiden kokemisen ja säätelyn ongelmat, harkitsematon ja ennalta arvaamaton käytös (impulsiivisuus), häiriöt minäkuvassa (epävakaa ja ympäristön vaikutuksille altis identiteetti, voimakkaat häpeän ja syyllisyyden tunteet, huono itsetunto), joustamattomuus, aggressiivisuus, itsetuhoisuus (esimerkiksi itsensä viiltely, lääkkeiden yliannostelu), nopeat mielialan vaihtelut, alkoholin ja/tai päihteiden väärinkäyttö, holtiton seksuaalisuus, intensiiviset ja epävakaat ihmissuhteet (jotka vaihtelevat kritiikittömästä ihailusta täydelliseen vähättelyyn), tyhjyyden tunne, hylätyksi tulemisen pelko, syömishäiriöt, psykoottiset ja paranoidiset oireet

…Epävakaan persoonallisuushäiriön impulsiivisessa muodossa korostuu etenkin tunne-elämän epävakaus sekä yllykkeiden hallinnan puute; rajatilatyypille ominaisia piirteitä ovat häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä tavoitteissa, jatkuva tyhjyyden tunne, kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet sekä taipumus itsetuhoiseen käytökseen

…Syytä epävakaan persoonallisuushäiriön muodostumiselle ei tiedetä, mutta oletettavasti siihen vaikuttavat sekä perinnölliset-, (geneettiset) että ympäristötekijät, kuten lapsuuden traumaattiset kokemukset

…Epävakaa persoonallisuushäiriö on yleisempää naisilla kuin miehillä – jopa 75 % diagnosoiduista on naisia

…Hoitona käytetään ensisijaisesti psykoterapiaa, mutta vakavia oireita kuten masennusta, aggressiivisuutta, itsetuhoisuutta ja mielialanvaihtelua voidaan hoitaa myös lääkkeillä

…Epävakaan persoonallisuushäiriön ”haltuunotossa” potilaan oma aktiivisuus on tärkeää; terapian ja itsehoidon ensisijaisena tavoitteena on oppia tunnistamaan ja hallitsemaan terveellä tavalla jäykkien käytöstapojen taustalla olevia ahdistavia tunnemuistoja

…Epävakaan persoonallisuushäiriön paranemisennuste on melko hyvä, vaikka hoito saattaa kestää pitkään – oireet lievittyvät useimmilla potilailla kymmenen vuoden kuluessa niiden ilmenemisestä

Lähteet:

Sami Anttila, psykiatrian erikoislääkäri, kotisivut http://www.samianttila.net/tyo/epavakaa_persoonallisuus/ [18.1.2012]

Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri: ”Persoonallisuushäiriöt”, Lääkärikirja Duodecim, 22.10.2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407 [18.1.2012]

Jyrki Kokeila ja Teija Riikola, ”Epävakaa persoonallisuushäiriö”, Duodecim; Käyvän hoidon potilasversiot, 10.3.2008 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00074 [18.1.2012]