Pillerisirkus alkaa jo kohdussa | |
Puolueetonta tieteellistä näyttöä mielialalääkkeiden käytön pitkäaikaisvaikutuksista raskaus- ja imetysaikana on hyvin vähän, jos ei ollenkaan, sanovat asiantuntijat. Kun tällä hetkellä noin 350 00 suomalaista naista käyttää mielialalääkkeitä, niin on varmaankin aiheellista kysyä, että mitkä ovat mielialalääkkeiden laaja-alaisen kulutuksen vaikutukset tulevien sukupolvien kehitykselle?
Toimittaja: Lauri Sarivaara
13.2.2012, Verkkomedia.org
Yksityissektori ohjeistaa: ei huolta huomisesta?
Poliklinikka.fi sivusto kertoo, että raskauden aikaiseen masennukseen turvallisin vaihtoehto on trisykliset masennuslääkkeet ja myös SSRI-lääkkeitä käytetään. Psykoosin hoitoon käytettävistä neurolepteistä pitkään käytössä olleet fentiatsiini- ja tioksanteenijohdokset ovat raskauden aikana käyttökelpoisia.
Matti O.Huttunen Duodecimistä sen sijaan kirjoittaa, että raskauden aikana käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa sikiön tai vastasyntyneen kehitykseen periaatteessa eri tavoin. Lääkkeet voivat lisätä sikiön epämuodostumien, vastasyntyneen vieroitus- tai toksisten oireiden ja pidemmällä aikavälillä ilmenevien kehitys- ja käytösongelmien riskiä. Lääkäri Huttunen kuitenkin huomauttaa, että riskit ovat pieniä ja raskausajan lääkitys pääosin turvallista. Lääkäri Tuija Heikkinen arvioi Ylen terveyssivujen artikkelissa, että äidin raskauden aikana käyttämät masennuslääkkeet imeytyvät istukan läpi ja voivat aiheuttaa vastasyntyneelle neurologisia oireita. Lääkkeet siirtyvät myös äidinmaitoon. - Lapsen oireet helpottuvat kuitenkin ensimmäisten elinpäivien aikana itsestään ilman erityistä hoitoa, kertoo Heikkinen. Heikkinen havaitsi lääkkeitä käyttäneiden äitien vastasyntyneillä vapinaa, levottomuutta tai jäykkyyttä. Vuoden ikäisinä lasten kehityksessä ei todettu enää mitään poikkeavaa. Heikkisen toteaa, että mielialalääkkeitä syövä äiti voi rauhassa myös imettää lastaan. - Äidinmaidon kautta tuleva altistus on hyvin pieni, eikä lääkkeitä käyttäneiden lapsissa havaittu oireita, Heikkinen kertoo. Tutkimus koski 42 äitiä, joista puolet käytti lääkkeitä, eli 21 äitiä käytti mielialalääkkeitä raskautensa aikana. Äidin veren lääkeainepitoisuuksia ja sikiön kehitystä seurattiin koko raskauden ajan, ja lapsen kehitystä vuoden ikään saakka. Tutkimuksen kohteena olivat yleisimmin käytettyjen mielialalääkkeiden vaikuttavat aineet sitalopraami ja fluoksetiini. Oman tutkimuksensa valossa Heikkinen pitää mielialalääkkeiden käyttöä raskauden ja imetyksen aikana turvallisena. Lääkkeille altistumisen mahdollisista vaikutuksista lapsen myöhempään kehitykseen tutkimustietoa ei kuitenkaan ole. - Sen selvittäminen vaatii tutkimusta, jossa on riittävän suuri otos ja pitkä tutkimusaika, sanoo Heikkinen. Riskit pieniä ja lääkitys pääosin turvallistako? Akuutti -ohjelman toimittajan Tiia Nurmilaakson haastattelussa Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan neonatologi Liisa Lehtonen kertoo, että myös he joutuvat hoitamaan joskus vauvoja, jotka tarvitsevat ihan erityistä valvontaa ja tehohoitoa vieroitusoireiden tai masennuslääkkeiden vaikutuksen aiheuttamien oireiden vuoksi. – Aika yleisiä ovat sellaiset lievät oireet, kuten vauvan itkuisuus ja täristely sekä lapsen syömisongelmat, jotka eivät välttämättä vaadi teho-osastohoitoa. Tehohoitoon tulevilla vauvoilla on hengityksen ongelmia, joista kaikkein vaikein on se, jos hengitys ei ollenkaan käynnisty. Silloin tarvitaan hengityskoneen tukea, Lehtonen kertoo. – Tällaisia tapauksia on muutama vauva vuodessa eli kovin yleisestä ongelmasta ei ole kysymys, mutta näyttää, että se on yleistymässä. Joka tapauksessa yksittäisen vauvan kohdalla on tietysti kysymys isosta ja vaikeasta ongelmasta, Lehtonen muistuttaa. – Hengitysongelmat väistyvät niin, että hengityskonehoidosta olemme yleensä vuorokauden sisällä päässeet jo eroon, mutta sitten on lievempiä oireita, kuten vauvan täristely ja ylijäntevyys, jotka yleensä kestävät parin viikon ajan. Valitettavasti emme kovin paljon tiedä siitä, onko näillä lääkkeillä pitkäaikaisia seurauksia ja vaikutuksia lapsen kehitykseen, Lehtonen toteaa.
Huolimatta terveydenhuoltosektorin vakuutteluista maailmalta löytyy jo varoittavia tutkimustuloksia
Archives of General Psychologyssa julkaistu tutkimus osoittaa, että masennuslääkkeiden käytöllä raskauden aikana on yhteys kohonneeseen autismiriskiin lapsessa. Tutkimukseen osallistui 1805 lasta, joista 298:lla oli joko autismi tai Aspergerin syndrooma loppujen ollessa kontrolliryhmää. Naiset, jotka synnyttivät autistisen lapsen, olivat kaksi kertaa todennäköisemmin syöneet SSRI-lääkkeitä synnytystä edeltävän vuoden aikana. Suurin vaikutus lapseen SSRI-lääkkeillä todettiin olevan raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Helsingin yliopiston neurobiologian laboratorion ja lastenklinikan tiedotteessa kerrotaan, että lapsen aivojen kehitys raskauden lopussa ja vauvaiässä riippuu täysin siitä, millä tavalla aivot ovat aktiivisia tuohon aikaan. Vaikka vauva on syvässä unessa, hänen aivonsa eivät lepää hetkeäkään. Kehittyvät hermoverkostot tuottavat itsenäisesti viestejä, jotka ovat välttämättömiä aivojen normaalille kehitykselle. Kun ottaa huomioon ihmiselämän ensiaskeleiden tärkeyden neurologisen kehityksen kannalta, niin on varsin mielenkiintoinen väite, että yhdeksän kuukauden psyykenlääkekuuri ei vaikuttaisi ihmisen kehitykseen. Monet mielenterveyspotilaat joutuvat vaihtamaan tai käyttämään monia psyykelääkkeitä lääkkeiden sivuvaikutusten tai täydellisen sopimattomuuden vuoksi, mutta kukapa sinne vatsaan kurkkaisi ja kysyisi onko kaikki hyvin? Jos mielialalääkkeet ovat erinomaisia vaikutusominaisuuksiltaan, niin miten on mahdollista, että kaikki niistä saattavat aiheuttaa juurikin niitä oireita, joita niiden pitäisi korjata? Esimerkiksi levottomuus, ahdistuneisuus, kiihtyneisyys, unettomuus, vapina, voimakas hikoilu, vatsa- ja pohjukaissuolen haavojen vuoto tai muu verenvuotoalttius, sydämen toimintahäiriöt, väsymys, lihominen, pahoinvointi, ärtyisyys, unettomuus, päänsärky ja kasvanut itsemurha-alttius ovat eräitä mielialalääkkeiden haittavaikutuksista. SSRI -taikapillereiden suosio kasvussa Tällä hetkellä SSRI -lääkkeet ovat käytetyimpiä mielialalääkkeitä ja niiden suosio nousee kohisten. Professori Erkki Isometsä HYKS:in psykiatrian poliklinikalta kirjoittaa, että yleisten tutkimusten mukaan vakavan itsetuhoisuuden riski saattaa kaksinkertaistua SSRI-lääkehoidon seurauksena. - Yleiskuva näistä tutkimuksista on, että lumeryhmissä vakavasti itsetuhoisia on ollut noin kaksi prosenttia, kun taas masennuslääkeryhmässä heidän osuutensa on noussut neljään prosenttiin. Seuraako tästä myös näiden potilaiden suurempi riski kuolla itsemurhaan, on epäselvää mutta mahdollista. Asia on vakava, professori toteaa. Mielialalääkkeiden käyttöä raskauden aikana on tutkittu laajemmassa mittakaavassa Sainte-Justine University Hospital Center -sairaalassa. Tutkimuksen kohteena oli yli viisi tuhatta naista. Tutkimus koski keskenmenon ja masennuslääkkeiden yhteyttä ja tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, että mielialalääkkeiden käyttö lisää keskenmenon riskiä noin 68 prosentilla.
Tutkimus koski kaikkia SSRI-lääkkeitä, jotka ovat nykypäivänä yleisimpiä käytettyjä psyykenlääkkeitä raskauden aikana. Tutkimuksesta tiedotti Kanadan lääketieteellisen seuran julkaisu vuonna 2010.
Myös tanskalaiset tutkijat ovat havainneet raskaudenaikaisen mielialalääkityksen yhteyden poikkeaviin tapahtumiin. Archives of Pediatric & Adolescent Medicine -julkaisussa kerrotaan, että naisilla, jotka käyttivät SSRI -lääkitystä oli kaksinkertainen riski synnyttää ennenaikaisesti. Tanskalaiset tutkijat ovat myös havainneet, että vauvoilla, joiden äiti on käyttänyt SSRI-lääkkeitä, on tuplaantunut riski saada sydämen vajaatoimintahäiriö. Tutkimustulokset myös osoittivat, että lääkityksen määrän kasvaessa myös riskit kasvavat rajusti. Oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta asian tekee mielenkiintoiseksi se seikka, että tulevan pienokaisen tulevaisuus päätetään nykyisen terveydenhuoltosektorin arvioiden perusteella eikä tieteellisin perustein kuten lääketieteessä yleensä on tapana toimia. Kuka on viime kädessä vastuussa järjestelystä, jossa lääkäri antaa suosituksen, jonka varassa vanhemmat toimivat, mutta viime kädessä vastuu kuuluu vanhemmille. Yleisestä olettamuksesta huolimatta psykiatria ei ole tiedettä, vaan olettamuksiin perustuvaa arviointia. Arvio on aina mielipide ja mielipiteisiin voidaan vaikuttaa toisin kuin tieteelliseen faktaan. Kysymykseksi jää, että kuka suositukset tekee ja mitkä ovat kyseisen henkilön tai instituution intressit sekä taustatekijät ja -tiedot asian suhteen? Kun tai jos lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista ei ole todellista tietoa, niin saattaako olla kyseenalaista, että lapsen tulevaisuus on lääkärin arvauksen varassa? Toimittajan kommentti: Vaikka mielialalääkkeistä ja niiden vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta voidaan olla montaa mieltä, niin tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että kyseiset lääkkeet myös ehkäisevät mahdollisia aiheeseen liittyviä ongelmia. Tämän ne tekevät tehokkaalla, ennaltaehkäisevällä toimenpiteellä, joka tarkoittaa, että mielialalääkkeet aiheuttavat New York Presbyterian Hospital ja Weill Cornell Medical Center:in tutkijoiden mukaan erektio- ja ejakulaatio-ongelmia, impotenssia ja sperman laadun radikaalia huononemista.
Lähteet:
Weill Cornel Medical college, New York
Natural News,
Kanadan lääketieteellisen seuran julkaisu,
Taloussanomat,
Toimittajat Riikka Söyring ja Olli Kingelin
General Psychiatry
Magneettimedia
Tiia Nurmilaakso, Akuutti
Duodecim,
Yle terveys, 16.5.2003 YLE Teema / STT
Poliklinikka
Helsingin yliopisto
Online library
Käypähoito
Duodecim
Duodecim -lehti,
Artikkeli löytyy osoitteesta: http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2576
| |
Juttua epävakaasta persoonallisuushäiriöstä eli rajatilaoireyhtymästä
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
Verkkomedia: Pillerisirkus alkaa jo kohdussa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
On kuitenkin hyvä muistaa, että varmasti monien vakavista mielenterveysongelmista kärsivien kannattaa jatkaa lääkitystään myös raskausaikana, sillä lääkityksen hyödyt ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat riskit. Sikiölle ei liene hyväksi, että odottavan äidin elimistö on koko ajan stressitilassa, tai ettei hän jaksa pitää itsestään huolta ja esimerkiksi syödä kunnolla.
VastaaPoistaHei! Löysin juuri blogisi. Käytkö sinä vielä täällä sillä viimeinen postaus on helmikuulta?
VastaaPoistaHei! En enää aktiivisesti päivitä blogia, mutta seurailen sitä kyllä taustalta.
VastaaPoista