Musiikki auttaa epävakaata ihmistä
HYVÄ OLO 24.9.2011
Musiikkiterapeutti Ritva Honka käy asiakkaan kanssa soittaen läpi hankalan vuorovaikutustilanteen, jonka asiakas on kokenut. Honka eläytyy asiakkaan kohtaaman ikävän ihmisen rooliin. Asiakas soittaa pianolla, miten hän itse reagoi tuossa kohtaamisessa.
"Minulla oli ennakkoluuloja mennä musiikkiterapiaan, koska en osaa soittaa enkä laulaa. Onneksi siellä ei tarvitsekaan osata", kertoo 30-vuotias oululaisnainen.
Hän kärsii masennuksesta ja ahdistuksesta, joiden vuoksi hän on ollut sairauslomalla töistä pian vuoden. Lisäksi hänellä on diagnosoitu tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus. Se johtaa vaikeuksiin ihmissuhteissa.
Nainen kävi kolme vuotta keskusteluja mielenterveyshoitajan kanssa, mutta tapaamiset eivät helpottaneet oloa. Reilu vuosi sitten hoitaja kysyi, haluaisiko nainen osallistua musiikkiterapeutti, FM Ritva Hongan tutkimukseen.
Oulun kaupungin mielenterveyspalveluissa työskentelevä Honka selvittää, auttaako musiikkiterapia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on jo todettu, että musiikkiterapia on tehokas keino hoitaa masennusta.
Hongan tutkimuksessa seurataan neljän epävakaan potilaan viikoittaisia musiikkiterapiaistuntoja vuoden. Epäluuloistaan huolimatta myös oululaisnainen lähti tutkimukseen.
"Olen hoitanut vuosia epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä asiakkaita, jotka ovat keskeyttäneet aiempia hoitoja mutta jääneet musiikkiterapiaan. Aloin miettiä, tuoko musiikin käyttö terapiassa jotain erityistä juuri heille", Honka kertoo.
Noin joka kymmenes psykiatrisen avohoidon potilas kärsii epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
Näiden ihmisten on vaikea säädellä käyttäytymistään, joten he joutuvat vaikeuksiin ihmissuhteissa. Henkilö voi elää tunteiden vuoristorataa: mieliala vaihtelee arvaamattomasti. Suhteet voivat olla myrskyisiä. Ihminen voi käyttäytyä impulsiivisesti ja itseään vahingoittavasti. Hän voi kokea voimakasta ahdistusta arkisistakin vastoinkäymisistä.
"Asiakkaat usein kuvaavat, että olo on ihan hyvä, kunnes jokin puhelinsoitto tai tilanne aktivoi äärimmäisen raivon tai ahdistuksen", Honka sanoo.
Monet ajautuvat karille työssä ja ihmissuhteissa. Heillä voi olla myös voimakkaita itsesyytöksiä ja tarvetta kätkeä todelliset tunteensa. Osa joutuu jäämään sairauslomalle tai keskeyttämään opintonsa oireiden vuoksi. Hoitona on pitkä terapia.
"Musiikkiterapia tuo luovan vaihtoehdon perinteisen keskusteluterapian rinnalle", Honka jatkaa.
Oululaisnainen koki keskustelut ongelmistaan hankaliksi.
"Tunteita on vaikea sanoa ääneen, mutta soittaessa niitä ilmaisee välillä huomaamattakin. Puhun aina samalla äänellä, mutta kun soitan, pianon skaala on käytössä laidasta laitaan. Soittaessa pystyn muuttamaan omaa äänensävyäni."
Muiltakin asiakkailta on tullut samaa palautetta: tunteiden ilmaisu helpottuu. Kun ihmisen on vaikea puhua, musiikki voi puhua hänen puolestaan.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat saaneet usein kielteistä palautetta tunteiden ilmaisemisesta työelämässä ja muissa ihmissuhteissa. Heistä voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä.
"He ovat ehkä ilmaisseet tunteita ja tarpeita liiallisella voimalla tai jättäneet ne ilmaisematta. Musiikin käytöllä tavoitellaan aitojen tunteiden kokemista. Soittimella voi ilmaista aggressiota satuttamatta ketään."
Moni ihmettelee, miksi hän joutuu aina selkkauksiin muiden kanssa tai miksi omat tunteet ovat niin hallitsemattomia. Tällaisen ihmisen on tärkeää tiedostaa, mistä omat tunnetilat nousevat. Tunteet täytyy kohdata ja hyväksyä. Vasta sitten voi muuttaa reagointitapaansa.
Ritva Honka käyttää musiikki-improvisaatiota epävakaiden persoonien hoidossa. Asiakas voi soittaa pianolla tai rummuilla improvisoiden esimerkiksi kokemansa hankalan vuorovaikutustilanteen. Terapeutti voi eläytyä soittaen tilanteeseen.
Soitto tallennetaan, ja siitä keskustellaan. Jos kuuntelussa paljastuu vaikka surullinen sävy, asiakas voi oivaltaa suuttuneensa, koska tuli surulliseksi.
Terapiassa asiakas oppii tiedostamaan, reagoiko hän kuin vihainen lapsi vai terve aikuinen. Siellä opetellaan tunteiden säätelyä, vuorovaikutusta ja ahdingon sietoa.
"Olen alkanut tiedostaa asioita. Ymmärrän itseäni, mutta en ehkä vielä osaa muuttaa käytöstäni", oululaisnainen kertoo.
Nainen kävi kolme vuotta keskusteluja mielenterveyshoitajan kanssa, mutta tapaamiset eivät helpottaneet oloa. Reilu vuosi sitten hoitaja kysyi, haluaisiko nainen osallistua musiikkiterapeutti, FM Ritva Hongan tutkimukseen.
Oulun kaupungin mielenterveyspalveluissa työskentelevä Honka selvittää, auttaako musiikkiterapia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on jo todettu, että musiikkiterapia on tehokas keino hoitaa masennusta.
Hongan tutkimuksessa seurataan neljän epävakaan potilaan viikoittaisia musiikkiterapiaistuntoja vuoden. Epäluuloistaan huolimatta myös oululaisnainen lähti tutkimukseen.
"Olen hoitanut vuosia epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä asiakkaita, jotka ovat keskeyttäneet aiempia hoitoja mutta jääneet musiikkiterapiaan. Aloin miettiä, tuoko musiikin käyttö terapiassa jotain erityistä juuri heille", Honka kertoo.
Noin joka kymmenes psykiatrisen avohoidon potilas kärsii epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
Näiden ihmisten on vaikea säädellä käyttäytymistään, joten he joutuvat vaikeuksiin ihmissuhteissa. Henkilö voi elää tunteiden vuoristorataa: mieliala vaihtelee arvaamattomasti. Suhteet voivat olla myrskyisiä. Ihminen voi käyttäytyä impulsiivisesti ja itseään vahingoittavasti. Hän voi kokea voimakasta ahdistusta arkisistakin vastoinkäymisistä.
"Asiakkaat usein kuvaavat, että olo on ihan hyvä, kunnes jokin puhelinsoitto tai tilanne aktivoi äärimmäisen raivon tai ahdistuksen", Honka sanoo.
Monet ajautuvat karille työssä ja ihmissuhteissa. Heillä voi olla myös voimakkaita itsesyytöksiä ja tarvetta kätkeä todelliset tunteensa. Osa joutuu jäämään sairauslomalle tai keskeyttämään opintonsa oireiden vuoksi. Hoitona on pitkä terapia.
"Musiikkiterapia tuo luovan vaihtoehdon perinteisen keskusteluterapian rinnalle", Honka jatkaa.
Oululaisnainen koki keskustelut ongelmistaan hankaliksi.
"Tunteita on vaikea sanoa ääneen, mutta soittaessa niitä ilmaisee välillä huomaamattakin. Puhun aina samalla äänellä, mutta kun soitan, pianon skaala on käytössä laidasta laitaan. Soittaessa pystyn muuttamaan omaa äänensävyäni."
Muiltakin asiakkailta on tullut samaa palautetta: tunteiden ilmaisu helpottuu. Kun ihmisen on vaikea puhua, musiikki voi puhua hänen puolestaan.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat saaneet usein kielteistä palautetta tunteiden ilmaisemisesta työelämässä ja muissa ihmissuhteissa. Heistä voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä.
"He ovat ehkä ilmaisseet tunteita ja tarpeita liiallisella voimalla tai jättäneet ne ilmaisematta. Musiikin käytöllä tavoitellaan aitojen tunteiden kokemista. Soittimella voi ilmaista aggressiota satuttamatta ketään."
Moni ihmettelee, miksi hän joutuu aina selkkauksiin muiden kanssa tai miksi omat tunteet ovat niin hallitsemattomia. Tällaisen ihmisen on tärkeää tiedostaa, mistä omat tunnetilat nousevat. Tunteet täytyy kohdata ja hyväksyä. Vasta sitten voi muuttaa reagointitapaansa.
Ritva Honka käyttää musiikki-improvisaatiota epävakaiden persoonien hoidossa. Asiakas voi soittaa pianolla tai rummuilla improvisoiden esimerkiksi kokemansa hankalan vuorovaikutustilanteen. Terapeutti voi eläytyä soittaen tilanteeseen.
Soitto tallennetaan, ja siitä keskustellaan. Jos kuuntelussa paljastuu vaikka surullinen sävy, asiakas voi oivaltaa suuttuneensa, koska tuli surulliseksi.
Terapiassa asiakas oppii tiedostamaan, reagoiko hän kuin vihainen lapsi vai terve aikuinen. Siellä opetellaan tunteiden säätelyä, vuorovaikutusta ja ahdingon sietoa.
"Olen alkanut tiedostaa asioita. Ymmärrän itseäni, mutta en ehkä vielä osaa muuttaa käytöstäni", oululaisnainen kertoo.
http://www.kaleva.fi/uutiset/musiikki-auttaa-epavakaata-ihmista/912533 [5.2.2012]
Oletko tietämättäsi masentunut? Ota selvää
HYVINVOINTI | 23.01.2012 09:05
Masennus on siitä katala kiusankappale, että se voi äityä salakavalasti pahemmaksi kuin oletitkaan. Ole rohkea ja ota selvää, voiko pahassa olossasi olla masennuksen merkkejä.
Suru ja alakuloisuus ovat terveen ihmisen perusreaktioita – ne kuuluvat eittämättä elämään. Kuitenkin alituinen alakulo voi äityä masennukseksi, joka vie kantajaltaan voimat sekä henkisesti että fyysisesti. Masennus voi hoitamattomana muuttua pitkäaikaiseksi depressioksi, mikä aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä, ihmissuhdeongelmia ja suurta kärsimystä elämänilon kadotessa.
Mutta mistä tietää, onko painostava surumielisyys ja voimaton olo kasvanut masennuksen mittoihin? Mahdollisen masennuksen olemassaolon vakavuutta voi myös testata erilaisten testien avulla, jotka antavat osviittaa siitä, onko masennus äitynyt vakavaksi ja kannattaako kääntyä rohkeasti ammattiauttajien puoleen.
Masennuksen oireita
 |
... jatkuvasti synkkä, surullinen ja tyhjä mieliala.
... syyllisyyden, avuttomuuden ja arvottomuuden tunteet.
... aloitekyvyn ja keskittymiskyvyn puute.
... kyvyttömyys tuntea nautintoa tai mielenkiintoa.
... unihäiriöt, väsyneisyys.
... ärtyinen, levoton ja ahdistunut olo.
... itsetunnon ja itseluottamuksen lasku.
... seksuaalisen mielenkiinnon väheneminen.
... ruokahalun väheneminen ja laihtuminen.
... erilaiset säryt, ummetus, pahoinvointi.
... itsetuhoiset ajatukset ja teot.
Beckin masennustesti
Tämä testi on tarkoitettu niille, jotka epäilevät olevansa masentuneita ja pohtivat, olisiko syytä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Testissä kysellään muun muassa mielialasta, painonmuutoksista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Masennus sattuu
Masennussattuu.fin oirekartoituslista auttaa oppimaan, millainen sairaus masennus on ja kokoaa luettelon omista oireista. Täytettyä masennusoireiden kartoituslistan, sen voi tulostaa ja ottaa se mukaan lääkärin vastaanotolle.
DEPS-seula
Tässä testissä selvitetään tunneskaaloja viimeksi kuluneen kuukauden ajalta. Testissä yli 12 pistettä saaneista noin puolen on todettu sairastavan masennusta, ja masennuksen todennäköisyys kasvaa pistemäärän kasvaessa.
Depression Test
Jos englanninkieli on sinulla hallussa, voit tehdä psychologytoday.comin 30 minuuttia kestävän syväluotaavan masennustestin, joissa pitää vastata 101 kysymykseen.
Tee Depression Test -testi täällä: http://psychologytoday.tests.psychtests.com/take_test.php?idRegTest=1308MTV3/Helmi
Kuvat: Shutterstock
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti