Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö - ovatko ne yhteydessä toisiinsa?

Ovatko kaksisuuntainen mielialahäiriö (maanis-depressiivisyys) ja epävakaa persoonallisuushäiriö yhteydessä toisiinsa? Epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi on ollut kiistanalainen siitä saakka, kun se ensimmäisen kerran tunnustettiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmässä (Diagnostic and Statistic Manual of Mental Disorders eli DSM) vuonna 1980. Eräs kiista, jota ei vieläkään ole kyetty ratkaisemaan liittyy kysymykseen, onko epävakaa persoonallisuushäiriö pelkkä muunnelma kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Mitä yhteistä kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä ja epävakaalla persoonallisuushäiriöllä on?

Pääasiallinen syy siihen, miksi jotkut asiantuntijat ovat esittäneet epävakaan persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön olevan yhteydessä toisiinsa on, että molemmille on tyypillistä mielialan epävakaus. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy mielialan vaihtelua depressiosta maniaan (mielentila, jossa henkilö tuntee riemua, aktiivisuus lisääntyy ja unentarve vähenee) tai hypomaniaan (manian lievempi muoto). Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyy niin ikään mielialan vaihtelua (tunteiden säätelyn epävakautta, engl. ”emotion dysregulation” tai ”affective instability”). Tunne-elämältään epävakaiden henkilöiden mieliala voi toistuvasti vaihdella hyvästä todella ahdistuneeseen, ja nämä muutokset voivat tapahtua minuuteissa. Impulsiivinen käytös on myös yleistä sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä että epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivillä ihmisillä.

Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö eroavat toisistaan?

Tietyt merkittävät tekijät erottavat epävakaan persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön toisistaan. Vaikka niissä molemmissa on keskeistä muutokset mielialassa, näiden muutosten laatu voi olla hyvin erilaista. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä mielialanvaihtelut ovat yleensä lyhytaikaisia – ne voivat kestää muutamia tunteja kerrallaan. Sen sijaan kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mielialanvaihtelut kestävät yleensä päiviä tai jopa viikkoja. Lisäksi, epävakaassa persoonallisuushäiriössä mielialanvaihtelut ovat yleensä seurausta jostakin ulkoisesta stressitekijästä (kuten riidasta läheisen ihmisen kanssa), kun taas kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä muutos vallitsevassa mielialassa voi ilmaantua kuin salama kirkkaalta taivaalta. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyvät mielialanvaihtelut pitävät harvoin sisällään riemua – yleensä muutos tapahtuu alakulosta normaaliin (feeling ”OK”), kun taas kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on tyypillistä, että paha olo vaihtuu todella hyväksi tai riemulliseksi mieleksi.

Ovatko kaksisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö yhteydessä toisiinsa?

Vaikka asia on edelleen jossain määrin kiistanalainen, tutkimus ei ole osoittanut vahvaa näyttöä epävakaan persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välisestä yhteydestä. On olemassa joitakin todisteita siitä, että henkilöt joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö, saavat todennäköisemmin myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin kuin muita persoonallisuushäiriöitä sairastavat ihmiset. Erään tutkimuksen mukaan noin 20 %:ia henkilöistä, joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö, kärsivät myös kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, kun taas vain noin 10 %:ia muita persoonallisuushäiriöitä sairastavista ihmisistä on diagnosoitu myös kaksisuuntaisiksi. Tämä saattaa tarkoittaa, että jonkinlainen yhteys epävakaan persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välillä on, mutta tutkimustulos saattaa osaltaan selittyä myös diagnostiikan epätarkkuudella.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö – loppupäätelmä

Tällä hetkellä ei ole olemassa riittävästi tutkimusnäyttöä osoittamaan, että epävakaan persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välillä vallitsisi yhteys. Vaikka häiriöissä on tiettyjä yhteisiä piirteitä, niistä löytyy myös selkeitä eroavaisuuksia. Myöskään näiden kahden häiriön esiintyvyys yhdessä ei ole riittävän laajaa osoittamaan, että ne olisivat yhteydessä toisiinsa. Aihetta on kuitenkin syytä tutkia tarkemmin. Tulevaisuudessa esimerkiksi genetiikan ja biologian aloilla tehtävät lisäselvitykset epävakaan persoonallisuushäiriön ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön syistä voivat paljastaa uusia yhteyksiä näiden kahden häiriön välillä.

Suomennettu artikkelista:   http://bpd.about.com/od/relatedconditions/a/BPDVBipolar.htm

Lähteet:

American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 4th ed, text revision. Washington, DC, Author, 2000.

Gunderson JG, Weingberg I, Daversa MT, Kueppenbender KD, et al. "Descriptive and Longitudinal Observations on the Relationship of Borderline Personality Disorder and Bipolar Disorder." American Journal of Psychiatry, 163:1173-1179, 2006.

Paris, J. "Borderline or Bipolar? Distinguishing Borderline Personality Disorder from Bipolar Spectrum Disorders." Harvard Review of Psychiatry, 12:140-145, 2004.